Bikeshedding: Polkupyörävajaa speksaamassa

Uuden polkupyörävajan suunnittelu on hauskaa hommaa. Se on mukavaa siksi, että kaikki osaavat ottaa polkupyörävajan kaltaiseen simppeliin asiaan kantaa. Sen myötä siihen käytetään toisinaan suhteettomasti aikaa, joka ei sitten olekaan niin mukavaa.

Tästä käytetään nimitystä bikeshedding. Viittaan digialalla melko hyvin tunnettuun ilmiöön, management-tutkija C. Northcote Parkinsonin alunperin keksimään trivialiteetin lakiin:

The time spent on any item will be in inverse proportion to its cost and importance.  

Eli työyhteisön käyttämä aika tiettyyn aiheeseen on kääntäen verrannollinen sen tärkeyteen. Whaaat?

Parkinson itse käytti fiktiivisenä esimerkkitarinana ydinvoimalan rakentamista ja sen työntekijöiden polkupyörävajaa. Yhteenvetopalaverissa käytetään aikaa polkupyörävajan paikan miettimiseen, koska jäähdytyssysteemit, ydinjätteenpoisto sun muut ovat niin laajoja aiheita, että niihin on vaikea ottaa kantaa ilman kovaa pohjatyötä. Polkupyörävajan taas osaa kuka tahansa naulata kasaan, joten kaikilla on myös mielipide siitä, miten se on paras tehdä. Siitä termi bikeshedding on peräisin.

Toisin sanoen, on vaikeaa ottaa kantaa vaikeisiin asioihin. Mitä helpompi asia on, sitä enemmän siihen käytetään aikaa, vaikka monimutkaiset asiat olisivat merkityksellisempiä.

Kun et tiedä, kokeile

Kaikki digiprojekteja värkkäilleet ovat törmänneet tähän kuvioon. Jos palaverin aiheena on käydä läpi online-palvelun eri asiointiputkien perustoiminallisuudet ja alustavat rautalangat, keskustelu meinaakin ohjautua esimerkiksi siihen, pitäisikö asiakasprofiilin avaavassa nappulassa olla hahmo-siluetti vai teksti “Profiili”. Vaiko molemmat?

Eri painikevaihtoehdot
Tuolleesti, tälleesti, vaiko ehkä silleesti?

Kysymyshän on ylätason miitissä selvästi turhan detaljeihin menevä. Bikeshedding.

Näissä digitaalisen palvelukehityksen hommissa ollaan myös sillä tapaa onnellisessa asemassa, että asioiden kokeilu ja iterointi paremmiksi on melko vikkelää ja helppoa touhua. Jos pohtii asiakkaiden suhtautumista kaavailtuihin ratkaisuihin, ei ole juuri estettä sille, etteikö prototyyppejä voisi tarjota testaaja-asiakkaiden eteen arvosteltavaksi. Tai pyörittää AB-testauksessa design-vaihtoehtojen tulokset selville.

Jos et satu tietämään, mitä AB-testaus on: Nettipalveluusi saapuvat asiakkaat jaetaan ikäänkuin osiin, ja yhdelle ryhmälle näytetään saitilla designia A, ja toiselle designia B. Asiakkaiden käyttäytyminen mitataan ja sen perusteella valitaan parempi variaatio jatkuvaan käyttöön. Kaikkea ei voi näin testata, mutta yllättävän paljon voi.

Kun näitä iteroinnin välineitä on helposti tarjolla, niitä kannattaa käyttää. Mikään ei ole niin varma tapa hidastaa digikehitysprojekti infernaaliseksi mateluksi kuin yrittää tehdä siitä täydellinen heti ensimmäisellä yrityksellä.

Rakenna, ota käyttöön, mittaa tulokset, rakenna lisää. Alkupään epäonnistuminen ei ole katastrofi, vaan oppimisvaihe.

Polkupyörävajallakin on hopeareunukset

Onko detaljien hierominen ylätason palavereissa vain ja yksinomaan turhauttavaa? Ei minusta. Vaikka bikeshedding edustaakin epäoptimaalista ajankäyttöä, se kuitenkin kertoo kiinnostuksesta käsiteltävään aiheeseen.

Kun kiinnostus on jo bikesheddingin muodossa saatu, pitää kiinnostusta saada ohjattua kohti niitä oikeita, ratkaisua odottavia isoja kysymyksiä kohti. Se myös oikeasti kuuluu ammattitaitoon, oli ala mikä hyvänsä: Osallistujien antaman huomion vieminen oikeaa tavoitetta kohti. Ei ajankäytön voi odottaa ihan itsestään menevän täydellisesti.

Lisäksi on syytä varmistaa, että porukka oikeasti kokee tulleensa kuulluksi, vaikka joutuisikin selittämään että nyt ollaan vähän liian detskutasolla. Jos kylmästi perustelematta ohittaa ihmisten aivoitukset silloin kun heitä kiinnostaa airojen väri, voi olla vaikeaa saada heitä myöhemmin innostumaan yhdessä soutamisesta.

Otan milloin tahansa mieluummin aidosti kiinnostuneen osallistujan, joka pohtii yksinkertaisinta mahdollista detaljia, kuin sellaisen, jota ei kiinnosta yhtään mikään.

Viimeisimmät artikkelit

Timo Kataja Kirjoittanut:

Kirjoittaja on digitaalisen palvelukehityksen parissa touhuava bisneksen ja teknologian tulkki, joka vierastaa ylimääräistä digihypeä mutta tykkää pelata Flappy Birdiä.

Jätä ensimmäinen kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *