Miksei Suomessa ole sähköistä äänestystä?

Vihreiden puoluekokouksessa tapahtui viime viikonloppuna vienoa sähläystä. Ilmeisesti nelisensataa äänestyslipuketta oli jäänyt matkasta ja niitä jouduttiin hakemaan Helsingistä, aiheuttaen tuntien viiveen Touko Aallon valintaan.

Tämän myötä heräsi monilla jälleen kysymys: Miksi pläräämme paperilappusia äänestyksissä? Miksei kaikkia äänestyksiä voida jo hoitaa sähköisesti? Suomi, herää nykyaikaan!

Kysymys on hyvin ajankohtainen. Kun yhteiskunta digitalisoituu hyvää vauhtia, miksi olemme yhä alttiita paperisen äänestyskäytännön viivästyksille? Vihreiden pj-kisan ääntenlaskennan venyminen aiheutti harmia ja ärtymystä monille, kuten Iltalehden toimittaja Tommi Parkkonenkin raastavasti sanoiksi puki:

Asia on selvästikin vakava. Toimittaja ei saanut viinaa. Miksei meillä ole vieläkään sähköistä äänestystä yleisesti käytössä, puolueiden pj-vaaleista eduskuntavaaleihin asti?

Sähköinen äänestys – jaa vai ei

Kysymys ei varsinaisesti ole se, miksei meillä ole sähköistä äänestystä, vaan pikemminkin se, miksi pitäisi olla? Kehitys on kehitystä vain, jos se korjaa jonkin aiemman ongelman.

Vanhan mallin paperisessa äänestyksessä ei sinänsä ole isommin vikaa. Toki, tulokset saataisiin laskettua muutamia tunteja nopeammin sähköisessä järjestelmässä, mutta lopputuloksen kannalta, eli kenet valitaan ja kuinka pitkälle kaudelle, muutamilla tunneilla ei ole yhtään mitään väliä.

Yhtäältä sähköisen kotisohvalta äänestämisen toivotaan nostavan äänestysaktiivisuutta. Toisaalta taas äänestysaktiivisuuden nostaminenkaan ei ole itseisarvo. Ydinongelma matalassa äänestysaktiivisuudessa ei ole se, ettei ole tarpeeksi ihmisiä nakkaamassa ääniä randomilla valitsemilleen entisille iskelmätähdille, vaan se, ettei ihmisiä kiinnosta yhteiskunnan asiat tarpeeksi.

Virossa sähköinen äänestys on ollut käytössä jo pitkään, ja noin 30% äänistä annetaan sitä kautta. Tosin tietoturvaekspertit ovat löytäneet siitä potentiaalisia ongelmia joka vuosi.

Turvallisuus ja anonymiteetti

Sähköisen äänestyksen tulisi olla sekä tietoturvallista että anonyymiä. Jota, valitettavasti, se ei nykyteknologialla oikein ole.

Tietoturvallisuus tässä yhteydessä on melko yksiselitteistä. Se tarkoittaa sitä, ettei äänten määrää tai kohdetta voi manipuloida epäasiallisesti. Seuraavana vuorossa YouTube-video sähköisestä äänestyslaitteesta, jolle tutkijat asensivat PacManin, rikkomatta laitteesta näpelöinnin indikointiin tarkoitettuja sinettejä.

Cool, vaikuttaa tooosi turvalliselta. Toki kyseessä on jo useita vuosia vanha laite, mutta tuota samaa roskapönttöä on käytetty miljoonien ihmisten äänten rekisteröintiin. Tuoreemmissa vuoden 2017 uutisissa Hollanti luopui kokonaan sähköisestä ääntenlaskennasta Venäj.. siis, tuntemattomien ulkovaltojen vaikutusyritysten pelossa.

Anonymiteetti onkin sitten mielenkiintoisempi juttu, joka erottaa sähköisen äänestämisen ja esimerkiksi verkkopankin toisistaan: Verkkopankeissa on oleellisen tärkeää pystyä jäljittämään tilisiirrot. Äänestyksessä taas on oleellisen tärkeää, ettei ääntä pystytä jäljittämään äänestäjään. Silti täytyy pitää kirjaa äänensä antaneista, erillään äänten kohteista. Ei ihan simppeliä.

Nykyään on melko helppoa tehdä luotettava systeemi, joka nojaa useisiin sormenjälkiin. On paljon haastavampaa tehdä luotettava mutta anonyymi systeemi.

Äänestäminen ei ole rikki, älä korjaa sitä – vielä

En ole sanomassa, etteikö sähköinen äänestäminen olisi koskaan hyvä idea, tai etteikö sen toteuttamista pitäisi tutkia enemmän. Mutta sen sanon, että nykytilanteessa sitä ei kannata päätäpahkaa ajaa käyttöön.

Sähköinen äänestäminen ei nykyisellään ratkaise minusta sellaisia ongelmia, että se olisi sen aiheuttamien riskien arvoista. Tietoturva-asiantuntijat tapaavat olla samaa mieltä: Älä pelaa rulettia äänestystuloksilla. On huomattavasti parempi, että Vihreiden äänestyslippujen laskenta venyy muutaman tunnin ja lopulta saadaan oikea tulos, kuin se, että ne laskettaisiin salamannopeasti mutta saataisiin manipuloitu tai muuten vain väärä tulos.

Pankkisi voi aina peruuttaa tietojärjestelmävirheestä johtuneen tilisiirron. Demokratiaa taas on himpun verran hankalampi vasaroida kuntoon jälkikäteen, ainakaan romahduttamatta kansalaisten uskoa vaalijärjestelmään. ■

Viimeisimmät artikkelit

Timo Kataja Kirjoittanut:

Kirjoittaja on digitaalisen palvelukehityksen parissa touhuava bisneksen ja teknologian tulkki, joka vierastaa ylimääräistä digihypeä mutta tykkää pelata Flappy Birdiä.

Yksi kommentti

  1. Oskari H
    20.06.2017
    Reply

    Paperiäänestyksen meriitiksi lasken myös ymmärrettävyyden. Jos on kykeneväinen valistuneesti antamaan äänensä ymmärtää myös laskentatavan (pääpiirteissään) ja voi luottaa tulokseen. Turvallisen anonyymin sähköisen järjestelmän monimutkaisuus olisi aivan toista luokkaa ja merkittävälle osalle äänestäjistä prosessi olisi verrattavissa magiaan. Ei tosiaankaan hyväksi luottamukselle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *