Twiittini eivät ole omiani

Oletko ikinä ihmetellyt, mitä tarkoittaa ”Twiittini ovat omiani” jonkun Twitter-profiilissa? Se ei tarkoita yhtään mitään, ja tämänkertaisen bloggauksen lukemalla selviää miksei.

Kun uusi ihminen aloittaa Twitterissä, usein ensiaskel on lisätä profiiliin tieto ammatista ja työnantajasta. Onhan se kevyesti jännempää muille seurata pörssiyhtiön kehitysjohtaja-Raunoa kuin jotain puutarhanhoitoa ja lenkkeilyä harrastavaa Raunoa Oulunkylästä. Seuraavaksi iskee huoli, että esiinnytäänkö tässä nyt firman edustajana, ja lisätään profiilitekstiin eeppinen loitsu “Twiittini ovat omiani”.

Kyseinen lausahdus on tarkoitettu ilmaisemaan, että huolimatta työnantajan nimen maininnasta profiilissa, henkilö twiittaa yksityisminänä. Tämän firman työntekijä tässä twiittaa, mutta viesteissä esiintyvät mielipiteet eivät ole firmaan sidoksissa. Paitsi silloin, kun retweettaa firman tweettejä, jota ei takuulla ilman työsuhdetta tekisi. Tai silloin, kun kommentoi kyseistä firmaa koskevia uutisia, jota ei myöskään normaalisti tekisi. Mutta jos on twiitannut illallisvalinnastaan, kyseessä on jälleen yksityisminä.

Ensin profiilissa ilmoitetaan työnantaja, sen jälkeen pyritään ottamaan etäisyyttä siihen. Ja itse twiiteissä sotketaan koko pakka kunnolla. Olen yksityisminä, paitsi jos en ole. Haluan sekä syödä kakun että säästää sen.

Miksi vaivautua pakittelemaan?

Ihmiset lyövät profiiliin maininnan “Twiittini ovat omiani” lähinnä vakuutussyistä. Mitä jos tulee sanomista? Palataan alussa mainittuun kehitysjohtaja-Raunoon. Twiiteistä paljastuu epähuomiossa, että hän onkin umpikiihkeä skientologi, ja koko firmaa aletaan pian kuvitella kulttilaisten rahanpesulaksi. Työnantaja ei taatusti tykkää. No, Raunolla lukee profiilissa, että hänen twiittinsä ovat hänen omiaan. Eivät edusta firmaa. Ei siis aiheuta ongelmaa.

Rauno on yhdellä lyhyellä lauseella suojannut firman maineen likaantumiselta ja siten myös oman takamuksensa työnantajan raivostumiselta. Hyvä, Rauno!

Paitsi, että ei.

Vapaudu vankilasta -kortti on illuusio

Viestintä ei vain toimi noin. Sillä ei ole mitään väliä, onko sinulla tuollaista disclaimeria profiilitekstissäsi. Jos olet laittanut profiiliisi työnantajasi nimen ja sen jälkeen kirjoittelet älyttömyyksiä, totta kai se vaikuttaa työnantajasi julkisuuskuvaan, vaikka twiittisi sinun mielestäsi olisivat kuinka omiasi hyvänsä. Sinun mielipiteelläsi on tässä vastuuasiassa enintään sekundäärinen arvo. Mielikuva muodostuu viestin vastaanottajan päässä, ja mitään Vapaudu vankilasta -korttia on turha heilutella.

Tosi karkea ajatusleikki: Valion tuotekehityspäällikkö kutsuu sinua apinaksi. Mutta hän sanoo, että hänen mielipiteensä ei edusta firman virallista kantaa. Noinkohan kuitenkaan sinun kokemuksesi Valiosta on ennallaan? Pysähtyykö käsi kaupassa maitohyllyllä ja ohjautuu Arlan tuotteisiin entistä todennäköisemmin?

Jos työntekijät vaikuttavat mulkuilta, firma on mulkku firma. Sillä ei ole väliä, ilmeneekö mulkkuus asiakkaalle virallisessa vai epävirallisessa kanavassa. Lopputulos ratkaisee.

Opitaan asiakaspalvelijoilta

Asiakaspalvelualalla työntekijöille painotetaan aina, että sinä olet yrityksen kasvot. Sinun olemuksesi ja käytöksesi on se, mitä asiakas firmasta muistaa. Se ei ole yhtään pöllömpi ajatus sosiaalisessa mediassakaan. Vaikka et olekaan omalla tililläsi Twitterissä palvelemassa asiakkaita, se mitä teet siellä vaikuttaa siihen miten asiakkaat työnantajasi näkevät. Arviointi ei ole yhtä kärkästä kuin varsinaisten asiakaspalvelijoiden kohdalla, mutta arviointia tapahtuu kuitenkin.

Nypitään ne “Twiittini ovat omiani” -disclaimerit pois Twitter-profiileistamme. Mielikuvien muodostuminen ei noudata pykäliä.

Timo Kataja Kirjoittaja

Kirjoittaja on digitaalisen palvelukehityksen parissa touhuava bisneksen ja teknologian tulkki, joka vierastaa ylimääräistä digihypeä mutta tykkää pelata Flappy Birdiä.

Viimeisimmät artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *