Uberin yrityskulttuuri: Syy, miksi taksit eivät voita

Uberin yrityskulttuuri on ollut tapetilla hiljan paljastuneen seksuaalisen ahdistelun tapauksen myötä. Susan Fowler kuvasi helmikuussa omassa blogissaan Uberia työpaikkana, jossa eriarvoisuus ja seksuaalinen ahdistelu ovat arkipäivää, ja HR ohittaa valitukset olankohautuksilla.

Tammikuussa jenkkien sosiaalisessa mediassa pyöri #deleteuber-kampanja. New Yorkin taksikuskit protestoivat Trumpin muslimimatkustuskieltoa vastaan kieltäytymällä ajamasta JFK:n lentokentälle. Uber ei osallistunut, vaan sen sijaan kytki pois ruuhkamaksut omasta palvelustaan tarjotakseen kyytejä lentokentälle kohtuuhintaan. Noin 200,000 asiakasta poisti Uberin appsin vastalauseena.

Molemmat pelkästään vuoden 2017 aikana sattuneet tapaukset tuovat entistäkin ilmeisemmäksi sen tietyn piittaamattomuuden, jota Uber on osoittanut sääntöjä ja yleistä mielipidettä kohtaan. 

Tämänkertaisessa blogauksessa käsittelen Uberin historiaa ja syitä miksi se toimii kuten se toimii, miksi se voittaa taksit, ja mietin, voidaanko minkään yrityksen toimintatapoja ylipäänsä erottaa yrityksen kulttuurista. Mainittakoon nyt aluksi kuitenkin, että pidän Uberin alkuperäistä suhtautumista työntekijöidensä häirintään hyvin tuomittavana.

Ja kyllä, artikkelin header-kuvassa olen minä tilaamassa Uberia taksitolpalle. Soittakaa poliisit.

Uberin matka salonkikelvosta anarkistiksi

Suomessa tahtoo unohtua, että Uber ei ole ensimmäinen firma, joka alkoi tarjota kyytipalvelua isolla skaalalla. Sen aloitti USA:ssa ensin Lyft, jolta Uber kopioi UberX-bisnesmallinsa, eli sen tutun peruskyydityspalvelun, joka myös Suomessa on Taksiliiton muumioiden ja viranomaistemme jahdista huolimatta minullakin viikottaisessa käytössä.

Lyft Google Playssä

Uberin johdossa todennäköisesti yksi eniten kaduttuja munauksia on nimenomaan se, että he alunperin yrittivät noudattaa sääntöjä. Kyydinjakopalveluun ei meinattu aluksi lähteä, koska he pitivät sitä laittomana. Lyft sai markkina-asemansa vahvistamiseen jenkeissä liki vuoden etumatkaa sillä välin, kun Uber arpoi sääntöviidakkoa.

Samoin verrokiksi, San Franciscossa toimiva Night School -kyytipalvelu yritti ja ilmeisesti yhä yrittää noudattaa alan sääntöjä. Siitä ei ole tullut juuri lasta taikka paskaa, ja olen joltisenkin varma, ettei kukaan blogini lukija ole edes ikinä kuullut koko pykäliin tarrautuneen firman nimeä.

Uberin se liiketoiminnan vaihe, jossa he yhä yrittivät elää sääntöjen mukaan, johti tilanteeseen jossa kilpailija sai itselleen sietämätöntä etumatkaa. Ja toiset firmat, jotka ovat jatkaneet alalla sääntöjen noudattamista säntillisesti, eivät ole edenneet yhtään mihinkään.

Ei ihme, että Uber nykyään tanssii regulaation harmaalla alueella rutiininomaisesti: Heillä on historialliset syyt olettaa, että siitä hyötyy. Ja tottahan se on. Mutta jos yrityksen koko ydinliiketoiminta perustuu sääntöjen rikkomiselle ja venyttämiselle, miten se näyttäytyy yrityksen sisällä? Uberin yrityskulttuuri ei saa millään muotoa puhtaita papereita.

Yrityskulttuuri vs. toimintatavat

Oliko Fowlerin Uberilla kokema ahdistelu ja organisaation piittaamattomuus väistämätön sivuilmiö organisaatiossa, jonka liiketoiminta elää säännöille kintaalla viittaamalla?

Uberin kyydissä

Se on hyvä kysymys. Jotkuthan ovat sitä mieltä, että yrityskulttuuri nimenomaan on toimintatapoja. Että yrityskulttuuri muodostuu tekojen summasta. Kieltämättä olisi hippasen omituista joltakulta väittää omaan yrityskulttuuriin kuuluvan oleellisesti vaikka avoimuuden ja ekologisuuden, jos käytännössä kuitenkin dumpattaisiin ongelmajätettä yön pimeydessä vesilintujen pesimisalueille.

Tämä kysymys siitä, miten ulkoisten sääntöjen noudattamisesta luistelu vaikuttaa sisäisten sääntöjen noudattamiseen, voi muodostua haasteeksi jota useampikin disruptioyritys joutuu pohtimaan. Miten paalutetaan aidat hyvän ja pahan säännöistä piittaamattomuuden väliin?

Ilmeisesti USA:ssa Lyft on kuitenkin onnistuneesti tehnyt omasta palvelustaan Uberia eettisemmän vaihtoehdon, joten en usko näiden sääntöjen haasteiden olevan mahdottomia hanskata. Tahdosta ja osaamisesta kiinni.

Se on varma, etteivät muut jakamistalouteen keskittyneet firmat ole kiitollisia Uberia kohtaan, jos yleinen mielikuva jakamistalouden toimijoista alkaa muuttua ketteristä uudistajista riistäviksi sikailijoiksi. Siinä kohtaa kun jonkun alan regulaatiota todella aletaan yrittää muuttaa, mielikuva painaa vaakakupissa paljon.

Disruptio ei odota ennustajaa

Kun sosiaalisessa mediassa keskustellaan Uberista, paikalle pölähtää väistämättä taksialan työntekijöitä kertomaan, että he toivottavat kilpailun tervetulleeksi, kunhan noudatetaan samoja pykäliä kuin hekin. Toive on luonnollinen, mutta disruption vinkkelistä mätä kuin toissaviikolla tiskipöydälle jätetty hauki. Harvemmin nimittäin regulaatiota aletaan ennustajamaisesti muuttamaan etukäteen siltä varalta, josko joku jossain haluaisi tehdä jonkun uuden palvelun, jota ei vielä tunneta.

Tarvitaan joku, joka aktiivisesti vaatii regulaation purkamista. Mitä äänekkäämmin, sitä parempi.

Uberin tilaus

Sääntely on muutenkin kaksiteräinen miekka, jonka simppelein puoli on jotakuinkin aina poliitikoille ilmeinen. Esim. Jyrkät alkoholi- ja anniskelulait → Jengi juo vähemmän viinaa → Pienemmät terveydenhuoltokulut. Selvä, siis vähemmän rasvamaksoja ja laastarintarvetta. Se, mikä on paljon vaikeampaa nähdä, on ulkoisvaikutukset. Edellämainitussa esimerkissä jää väistämättä syntymättä uusia liiketoimintamuotoja anniskelualalle. Sääntelyn hyödyt ovat yleensä helppoja havaita, haitat paljon monisyisempiä.

Tosiasiassa moni vanhan liiketoimintamallin firma, joka kyynelehtii julkisesti alan raskaasta sääntelystä, on nimenomaan kasvanut sääntelyn varaan kuin kielikuvallinen köynnös taksitolppaan. Uudet leikkikaverit, jotka eivät pyöri kiltisti saman tolpan ympärillä tai meinaavat suorastaan kaataa sen, ovat uhka.

Uberin koko yrityskulttuuri kannustaa etenemiseen. Alat, jotka nojaavat toiminnassaan stagnaatioon, eivät voi sietää tätä, vaikka julkisesti peräänkuulutetaankin vain sitä yhteisten sääntöjen noudattamista. Taksiliittokin morkkaa joka välissä Liikennekaaren suunnitelmia, joissa yritetään muuttaa sääntöjä myös uusien toimijoiden liiketoimintaan sopiviksi. Aika läpinäkyvää valittaa asiasta, jota nimellisesti ensin väittävät nimenomaan haluavansa.

Taksit eivät voi voittaa, vain muuttua

Ydinpalvelu, jota taksit ja Uber tarjoavat, on kaikessa yksinkertaisuudessaan ihmisen kuljetus paikasta A paikkaan B.

Paikasta A paikkaan B. Yksinkertaista.

Ihmisten kuljettamisessa kilpailuetuja ovat esimerkiksi nopeus, mukavuus, helppous ja hinta. Nuo ovat kaikki asioita, joilla Uber pyrkii markkinoimaan itseään. Taksiluvat, määräsääntely tai ammattiautoilijan vakuutus eivät ole kilpailuetuja, vaan regulaation vaatimuksia, jotka eivät asiakkaan näkökulmasta herätä suurta kiinnostusta.

Uberilla on monien sympatiat puolellaan, koska se tarjoaa saman ydinpalvelun kuin taksit, mutta nopeammin, mukavammin, helpommin ja halvemmalla. Se onnistuu siinä nimenomaan siksi, koska se ei noudata alan sääntelyä. Sama eteenpäin lupia kyselemättä johtava yrityskulttuuri, jonka ilmenneiden varjopuolien kanssa Uber nyt kipuilee, on myös syy edelläkävijyyteen.

Sääntely tulee muuttumaan, koska Uber ja muut näyttivät paremman tavan, ongelmistaan huolimatta. Muutos tapahtuu askelittain, ja joskus tulevaisuudessa havahdumme kokonaan muuttuneeseen tilanteeseen. Silloin alamme ajatella edesmennyttä kuljetuspalveluiden jyrkkää sääntelyä samanlaisella huvittuneisuudella kuin vuosikymmenten takaisen alkoholilain aikaan baareissa pöydästä toiseen kiertänyttä pakollista voileipää.

Ennenvanhaan alkoholilainsäädäntö nimittäin pakotti, että anniskelun yhteydessä piti myydä myös ruokaa. Yleensä kuulemma joku kulahtanut sillileipä. Ei siinäkään hirveästi järkeä ollut, mutta regulaatio vaati. Kunnes eräänä päivänä lakkasi vaatimasta. ■

Viimeisimmät artikkelit

Timo Kataja Kirjoittanut:

Kirjoittaja on digitaalisen palvelukehityksen parissa touhuava bisneksen ja teknologian tulkki, joka vierastaa ylimääräistä digihypeä mutta tykkää pelata Flappy Birdiä.

5 kommenttia

  1. Jukka-Pekka Kukkonen
    16.03.2017
    Vastaa

    Uber voittaa taksit? Uberin miljarditappioiden tekeminen kertoo myös jotain. Hauskaa ettet sitä tuonut esiin. Se kertoo markkinaosuuden kasvattamisesta, se kertoo siitä ettei hinnoittelu ole kohdillaan, se kertoo lobbauksesta, yms. Nykyisellä kulutusmallilla rakastamasi veroparatiisiyhtiö ei ole toiminnassa enää muutaman vuoden kuluttua.

    Veroparatiisiyhtiö ja harmaa talous harvoin auttaa tai edes parantaa yhteiskuntaa. Se rappeuttaa yhteiskuntaa.

    Uber tarjoaa palvelun nopeammin ja halvemmin? Taksin saa Helsingissä 3 minuutissa. Uberin 8 minuutissa. Vappuna 2016 taksi maksoi 34 eur, Uber vastaavasti 134 eur.

    Kyllä, taksiala toivottaa Uberin tervetulleeksi, kunhan se pelaa samoilla pelisäännöillä. Sillä ei ole mitään tekemistä disruption kanssa. Sitä se ei tule myöskään tekemään edes liikennekaaressa. yhtiön toimintamalli, kun on: verot ja muut maksut välttämällä halpa hinta.

    Turvallisuus? Monesti yhtiöön on ujuttauduttu murha, petos, yms. rikoksilla. Yhtiön turvatarkastukset tekee yksityinen alan yritys.

    Vakuutukset. Hauskaa, että yhtiö mainitsee, että kyydit on vakuutettu 4,5 miljoonalla dollarilla. Kuitenkin se irtisanoutuu kaikista vaaratilanteista käyttöehdoissaan. Olet ilmeisesti lukenut käyttöehdot? Et ole.

    Miksi te Uber uskovaiset, ette ikinä kerro kaikkea negatiivista yhtiöstä? Pidätte 69 mrd. veroparatiisiyhtiötä pienenä kapinallisena? Ei, sitä se ei ole. Viimeisin paljastus on se, että yhtiö ei hakenut Kaliforniassa 200 dollarin lupaa robottiautotestaukseen, koska se olisi joutunut paljastamaan viranomaisille puutteet, läheltä piti tilanteet ja kolarit.

    Kirjoittajan mielestä siis yhtiö, joka välttelee valvovia viranomaisia kaikissa muodoissa ja asioissa on se päämäärä? Yhtiö, joka ei piittaa lainsäädännöstä missään muodossa on se päämäärä?

    Sun jutut on monta kertaa ammuttu alas, niin tämäkin.

    • Timo Kataja
      16.03.2017
      Vastaa

      Blogauksesta, joka pohjustetaan viittaamalla Uberilla ilmenneeseen seksuaaliseen ahdisteluun, ja jossa viitataan monin paikoin eettisempänä toimijana Lyftiin, ja keskustellaan miten sääntöjen noudattamatta jättäminen näyttää vaikuttaneen Uberin sisäiseen kulttuuriin negatiivisesti, on minusta aika kohtuutonta syyttää ettei Uberin negatiivisia puolia mainita. Ihan hirveästi muuta tässä ei Uberista taidettu mainitakaan kuin negatiivista. Noin köykäisesti pohjustetuilla väitteillä ei oikein ammuta alas sitä tai tätä.

  2. Matias Lehto
    16.03.2017
    Vastaa

    Timppa kivasti harrastaa vastakkainasettelua mutta on ymmärtänyt kuvion aavistuksen väärin, jutun otsikko pitäisi oikeastaan olla; ”Miksi uberin nykymuotoinen toiminta loppuu muutaman vuoden sisään?”.
    Jokainen joka on seurannut Uber uutisointia tietää yhden liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeän seikan, uberin kyytiveloitukset kattavat vain n.40% sen kuskeille maksamista palkkioista…samasta syystä Uber tekee miljarditappiot/kvartaali.
    Ubei ei ole keksinyt pyörää udestaan vaikka niin moni tuntuu lulevan, kyseessä on taksipalvelu joka maasta riippumatta sisältää samat kustanteet kun jo olemassa olevat taksit, mikäli siis toimitaan markkinatalouden sääntöjen mukaan. Mukauttamalla suomessa säännöstö sellaiseksi kun uber toimiakseen vaatii se tarkoittaa valtiolle satojen miljoonien veromenetyksiä. Jos suomessa toimitaan päinvastoin kun muualla niin kohta etsitään lisäleikkauksia tai joitain veroja nostetaan huomattavasti.

    Jakamistaloudessa sanana on pieni mutta, se ei sisällä sitä tosiasiaa että riippumatta liiketoiminnasta tai liiketoiminta mallista sen pitää olla kannattavaa. Uber ei sitä ole.

    • Timo Kataja
      16.03.2017
      Vastaa

      Tappiollisuus nyt sinänsä on näissä uuden maailman nopeasti laajenevissa palveluissa hyvin yleistä alkuvaiheessa. Esim. Twitter ei taida olla vieläkään voitolla, mutta putiikin myyntiarvoksi arvioitiin buyout-huhujen aikaan kuitenkin jotain 15 miljardia dollaria. Uberin on lähemmäs 70 miljardia. Monet ovat näppituntumalta nopeita väittämään Uberia huonoksi liiketoiminnaksi, mutta ammatikseen liiketoiminnan arvoa tutkivat sijoittajat ovat olleet siihen silti valmiita uskomaan. En oikein usko, että 70 miljardin arvoiseksi arvioitu yritys olisi iskeytymässä tonttiin ihan lähiaikoina.

  3. matias lehto
    16.03.2017
    Vastaa

    Uber ei saa enään käytännössä rahaa kansainvälisiltä markkinoilta ja jopa rahoituslaitokset jotka yleensä luotottavat edes jotain näkymiä sisältäviä liiketoimia ovat sulkeneet rahahanat. Uberin seuraava liike on pörssiin listautuminen ja sormet ristissä toivominen että löytyy riittävästi uskovaisia pumppaamaan rahaa yhtiöön

    Nykyinen liiketoimintamalli pari miljardia vuodessa tappiota yhdistettynä mahdollisiin korvauksiin googlelle,. Ja”kivana” pikku extrana mahdollinen tuomio jossa liittovaltiotasolla todetaan sama kun jo useampi osavaltio on todennut, partnerit ovatkin itse asiassa työsuhteessa uberiin niin alkaa 70 miljardia nopeasti huveta.

    Ilman oikeudenkäynnillisiä kuluja/korvauksia 70 miljardia riittää nykymenolla maks 10 vuoden toimintajaksoon ja sitten kassa on tyhjä. Yhdessä seikassa kuitenkin olet oikeassa Uberin kestävyys on mitä suurimmissa määrin uskon asia, sillä kun usko loppuu niin nykyinen liiketoiminnallinen malli ajaa putiikin konkkaan melko nopeasti.

    Twitteriin liittyen:
    https://www.wired.com/2017/01/2017-year-twitter-learns-thrive-dies/
    -http://fortune.com/2017/02/09/twitter-growth-trump/

Vastaa käyttäjälle Jukka-Pekka Kukkonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *