Halvempia yksiöitä nuorille: 4 toimivaa keinoa Helsingissä

Helsingissä yksiöiden hinta on karannut korkeaksi. Kaikki me, jotka Helsingissä olemme itseksemme yksiöitä hankkineet, tiedämme tämän tuskaisen hyvin. Tilanne ei kyllä korjaannu itsekseen, ja olisi korkea aika alkaa huomioida nuorten, itsekseen asuvien ja vaikka opiskelijapariskuntana yksiötä kaipaavien tilanne kaupunkisuunnittelussa.

Esittelen tässä blogauksessa 4 muutosta, joilla yksiöiden hintojen nousua saataisiin hillittyä:

  • Kolmioiden ja sitä isompien asuntojen rakentamisen suosimiseen johtaneen pakkosääntelyn poisto
  • Helsingin rakentaminen korkeammaksi
  • Toimistoja asunnoiksi
  • Parkkipaikkojen pakkotuotannon lopetus

Täältä pesee:

Rakennettavien asuntojen koon sääntely on poistettava

Helsingin kaupungin sääntely vaatii rakennuttajia rakentamaan enemmän isoja, kalliita asuntoja, kuin muuten tehtäisiin. Määräykset vaativat, että uusia kerrostaloja rakennettaessa vähintään puolet talon asunnoista tulee olla kolmioita tai isompia.

Aiempi vuonna 2017 kuopattu keskikokosääntely vaati, että kerrostaloon rakennettavien asuntojen keskipinta-ala on 75 m2 tai enemmän. Tämä johti korostuneesti rakentamaan isompia asuntoja niin, että tietyissä vaiheissa Helsingin historiaa yksiöitä ei rakennettu enää juuri ollenkaan. Se puolestaan johti yksiöpulaan, joka jatkuu tavallaan yhä ja tuntuu yksiötä hankkivan lompakossa rajusti.

Tuo aivan pöpi neliöiden keskikokosääntely on sentään saatu purettua, mutta voimassa on yhä yhtäläisen kahjo säädös siitä, että puolet talon asunnoista pitää tehdä kolmioiksi tai isommiksi. Tämä sääntely on yksistään typerää kaupungissa, jonka väestöstä puolet on 1 hengen asuntokuntia, ja jossa yksiöiden hinnat ovat jo kivunneet tuskallisen korkeiksi. Ei kaikkien talojen tarvitsisi noudattaa samaa tasapäistävää muottia.

Tästä sääntelylajista tulisi välittömästi luopua, jotta uusia kerrostaloja rakennettaessa asuntojen koko määräytyisi markkinaehtoisesti, ja nuorien aikuisten lompakolle ja elämäntilanteeseen sopivia yksiöitä alettaisiin luonnostaan tuottaa paljon nykyistä enemmän.

Helsingin on kasvettava korkeammaksi

Helsinkiin tulee rakentaa paljon enemmän korkeita rakennuksia. Sen pitäisi minusta olla miltei lähtökohta, että näin tehdään. Helsinkiä pitää rakentaa ylöspäin.

Nykyisen kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi on usein mainittu, että halutaan pitää kiinni Helsingin matalasta siluetista, jossa mereltä katsottuna erottuu vain kirkontornit ja pari muuta maamerkkiä. Tämä on aivan helvetin typerää. Ei kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi olisi ikinä pitänyt ottaa sitä, miltä kaupunki näyttää kun joku toljottaa sitä krapulassa Tallink Siljan laivan kannella Virosta palatessaan.

Minusta on suorastaan vastuutonta pystytellä pelkkiä 6-kerroksisia töppötaloja huomioiden sen, että usein rakentamista varten on lohkaistu pala viheralueista. Rakentamalla korkeampaa saadaan sentään käytettyä se otettu tila tehokkaammin. Rakentamalla korkeampia taloja asukastiheys nousee ja yrityksilläkin on monipuolisempi potentiaalinen asiakaskunta.

Rakentamiskustannukset kyllä nousevat korkeita rakennuksia rakennettaessa. Mutta Helsingin olemassaolevilla asuntomarkkinoilla asunnoista kilpailee niin pieni- kuin suurituloisetkin. Ei haittaa, että osa uusista asunnoista on kalliimpia, kunhan sillä saadaan vähennettyä kilpailua ja siten laskettua myös hintaa olemassaolevista yksiöistä.

Toimistoja asunnoiksi

Helsingissä on yli miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa. Korona-ajan etätyö on osoittanut meille peruuttamattomasti toimistojen rajallisen tarpeen.

Helsingin virkamiehet ovat vastustaneet lupien myöntämistä toimistojen muuttamisesta asuinkäyttöön, ajatellen yksiöpulan olevan väliaikainen ilmiö, ja toisaalta peläten työpaikkojen karkaavan mikäli toimistotilat vähenevät.

Minusta tuo on aika outo ajatus. Se, miten tyhjillään oleva toimisto tuottaisi työpaikkoja on aika kyseenalaista. Mainittakoon tässä yhteydessä, että normaalin, firmojen muutot yms. mahdollistavan toimistojen vajaakäytön on yleisesti ajateltu olevan 5-7 %. Helsingissä kyseinen luku on jo yli 12 %.

Toimistojen muuttamista asuinkäyttöön on alettava sallia paljon herkemmin, jotta taloja voidaan käyttää siihen tarkoitukseen, johon on kysyntää.

Parkkipaikkojen pakkotuotannosta luovuttava

Helsingin kaupungin sääntely velvoittaa rakennuttajia huolehtimaan asuinalueesta riippuen tietty kiintiömäärä talon yhteyteen rakennettavia parkkipaikkoja. Jotka vähemmän yllättäen eivät ole tietenkään kustannuksettomia rakentaa, saati tilankäytöltään neutraaleita.

Tämä on asuntojen kokosääntelyn ohella toinen asuntotuotantoa tasapäistävä hölmöys, josta olisin valmis luopumaan. Minusta on varsin kohtuullista, että Helsingissä eri asuinalueet ja talot muodostuvat hieman eri näköisiksi, ja muutama talo siellä täällä rakennettuna periaatteella, että se on etupäässä julkista liikennettä plus ehkä pyöräilyä suosiville kohdennettu, on ihan tervetullutta.

Pitäisi olla asunnon ostajan tai vuokraajan vastuulla varmistaa muuttavansa sellaiselle asuinalueelle ja taloon, joka vastaa hänen mieltymyksiään. Ja tämän pitäisi koskea myös autoilun ja pysäköinnin tapaisiakin asioita. Kyllä ihmisen pitää osata itse miettiä, millaisessa paikassa hän haluaa asua, ja tehdä hankintapäätös sen perusteella – ei siihen erikseen tarvita kaupunkia pakkotyrkyttämään parkkipaikkaa, joka nostaa asuntojen kustannuksia.

Lopuksi vähän visiointia

No niin. Helsingissähän meitä asukkaita on monenlaisia ja erilaisilla elämäntavoilla, ja samalla tapaa minusta olisi ihan tervetullutta, että asuintalojakin olisi monenlaisia. Jos ajatellaan esimerkiksi asuntojen kokosääntelyn ja parkkipaikkapakon lopettamista, on ihan mahdollista, että sen myötä meille pystyttäisiin rakentamaan taloja tai vaikka kokonaisia taloyhtiöitä, jotka on suunniteltu pääasiassa julkisella liikenteellä liikkuville nuorille ja sinkuille, Se kuulostaa oikein hyvältä, ja loisi varmasti lähialueen tapahtuma- ja ravintola-alan firmoillekin uusia mahdollisuuksia.

Vastaavasti jossain toisessa paikassa taas autoyhteydet parkkipaikkoineen ja perhekokoiset asunnot voivat olla tärkeämpiä. Mutta markkinat pystyvät hoitamaan tämän päättelyn. Sääntelyä vapauttamalla saadaan rakennettua enemmän sitä, mitä ihmiset todellisuudessa haluavat, ja Helsingin huutavan yksiöpulan tapauksessa se tarkoittaisi lisää yksiöitä. Joka puolestaan johtaa hintojen nousun hillitsemiseen.

Yksiöitä pitää saada rakennettua Helsinkiin lisää, ja nuorten tarpeet tulee huomioida asuntotuotantoon liittyvää sääntelyä mietittäessä, kuten tulisi muissakin Helsingin kaupunginvaltuuston käsittelemissä asioissa. Yksi vaaliteemani on nuoret aikuiset, sinkut ja yksin asuvat, koska keski-ikäisillä ydinperheillä riittää jo yllin kyllin asiansa ajajia, mutta me muutkin tarvitsemme valtuustoon puolestapuhujamme.

Kiitos lukemisesta!

-Timo

Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon ehdokasnumerolla 691. Muista äänestää, ja tutustu myös vaaliteemoihini: Nuoret aikuiset, sinkut ja elävä kaupunkikulttuuri.

Viimeisimmät artikkelit

Timo Kataja Kirjoittaja:

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen ehdokas Helsingin kaupunginvaltuustoon RKP:n listalla, numerolla 691. Arjessa digitaalisen palvelukehityksen parissa touhuava bisneksen ja teknologian tulkki.

2 Kommenttia

  1. Hei!

    Olipa avartava artikkeli! Olen asunut suurimman osan elämästäni maalla (lukuun ottamatta lyhyehköä jaksoa Turun keskustassa – kamala kokemus!), joten luin puhtaasta uteliaisuudesta. Hassua, miten elämä on erilainen Suomen eri kolkissa. Minulle ei tulisi mieleenkään, että Helsingissä on olemassa näin typeriä säädöksiä. Kenellä olisi varaa ostaa 130 m2 kämpän HKIn keskustassa? Ei ainakaan kovin nuorilla 🤔.

    Osa kavereistani on muuttanut HKIiin työn perässä vuosia sitten, enkä tunne ketään, joka olisi asunut keskustan alueella ja omistanut auton muuten. Perheellisetkin kaverini tilaavat ruokakassit kotiin, kun ajaminen jonnekin automarkettiin olisi joka tapauksessa järkyttävä ajanhukka.

    Elämä on muuttunut, mutta HKI ei pysy perässä näköjään.
    Hienoa, että olet perehtynyt asioihin niin perusteellisesti.
    Toivottavasti pääset valtuustoon. Onnea!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *